Katsausmedia Paivittainen katsaus Suomi
katsausmedia.fi Katsausmedia Paivittainen katsaus
Blogi Maailma Paikalliset Politiikka Talous Tekniikka

Uusia tietoja myrskystä – Voimakas Hannes-Myrsky Lauantaina

Joonas Matti Makinen Rantanen • 2026-03-27 • Tarkistanut Leo Lehtinen

Joulukuun lopussa 2025 iskenyt Hannes-myrsky aiheutti mittavia häiriöitä sähköverkkoihin ympäri Suomen. Myrsky kaatoi kymmeniätuhansia puita ja jätti parhaimmillaan lähes 200 000 taloutta ilman sähköä sadassa kunnassa.

Ilmatieteen laitoksen mukaan kyseessä oli vuoden 2011 Hannu-myrskyä muistuttava laaja tuulivahinko, joka koetteli erityisesti länsirannikkoa ja Perämeren aluetta. Vahingot nousivat kymmeniin miljooniin euroihin ja korjaukset kestivät vuoden loppuun asti.

Tapaus nosti jälleen keskusteluun Suomen sähköverkon haavoittuvuuden myrskytilanteissa, vaikka verkkoon onkin investoitu merkittävästi edellisen vastaavan katastrofin jälkeen. Vain elämää kausi 16 – Artistit, jaksot ja katsojaluvut tarjoaa viihdykettä myrskyöiden ulkopuolella.

Mitä tiedetään Hannes-myrskystä?

Myrskyn nimi: Hannes (nimetty kalenterin mukaan)
Voimakkain aika: Lauantai-ilta 27.12.
Pääasiallinen alue: Länsirannikko, Perämeri
Pääriski: Tuulivahingot korkea

Keskeiset havainnot

  • Myrsky iski täysillä 27. joulukuuta 2025
  • Elenian sähköverkkoalueella kaatui 20 000 puuta
  • Sähköt katkesivat yli 185 000 taloudelta myrskyn alussa
  • Luokiteltu 2000-luvun 14. merkittäväksi myrskyksi
  • Korjaustoimet nousivat 12–13 miljoonan euron kustannuksiin
  • Vaikutukset ulottuivat yli sataan kuntaan
  • Viimeiset vauriot saatiin korjattua vasta vuodenvaihteen jälkeen

Tapahtuman tiedot tiiviisti

Fakta Tieto
Nimi Hannes (FMI:n nimeämä)
Päivämäärä 27.12.2025
Voimakkain tuuli Länsirannikko ja Perämeri
Sähköttömät taloudet (huippu) 185 000
Puustovauriot (Elenia) 20 000 kaatunutta puuta
Vaurioituneet kunnat 100 (ml. Kokkola, Tampere, Kruunupyy)
Korjauskustannukset 12–13 miljoonaa euroa
Merkitys Pahin sähkökatkosuurhäiriö sitten vuoden 2011
Liikennehäiriöt Fintrafficin rautatieliikenne, lentoliikenne pohjoisessa
Sähkökatkon kesto (pisin) Useita päiviä, osa vasta 31.12. sähköön

Milloin ja missä Hannes-myrsky iskee?

Myrskyhuipun aikataulu

MTV Uutisten mukaan myrsky voimistui nopeasti lauantai-iltana 27. joulukuuta. Ilmatieteen laitos oli antanut tuulenpuuska- ja myrskyvaroituksia jo edellisenä päivänä.

Voimakkaimmat tuulet iskivät ilta-aikaan, mikä vaikeutti sähkökatkojen korjaamista pimeässä. Korjaustyöt viivästyivät edelleen sääolosuhteiden takia, ja osa asiakkaista oli ilman sähköä vielä uudenvuodenaattona.

Vaikeimmin kärsineet alueet

Maaseudun Tulevaisuuden tietojen mukaan erityisesti Kokkola, Tampere ja Kruunupyy kuuluivat vaurioituneimpien kuntien joukkoon. Myös Uusikaupunki–Rauma-akseli kärsi merkittävistä tuulivahingoista.

Vaikka myrsky keskittyi länsiosiin, sen vaikutukset ulottuivat laajasti eri puolille maata. Satakunnassa ja Pohjanmaalla tilanne oli pahimmillaan, kun puita kaatui sähkölinjoille tuhansittain.

Tuulivaroitusten merkitys

Ilmatieteen laitoksen antamat tuulenpuuskavaroitukset osoittautuivat perustelluiksi, kun puuskat ylittivät myrskylukemat useilla havaintoasemilla. Varoituksia ei tullut sivuuttaa, sillä kaatuneet puut tukkivat teitä ja vaurioittivat sähköinfrastruktuuria ennakoitua laajemmin.

Viralliset ennusteet ja niiden tarkkuus

STT:n tiedotteessa todettiin myrskyjen ennusteiden osuneen oikeaan erityisesti länsirannikon osalta. Meteorologit seurasivat painealueen kehitystä tarkasti, mikä mahdollisti varoitusten antamisen ajoissa.

Onko Hannes-myrsky verrattavissa Hannu-myrskyyn 2011?

Hannu-myrsky 27. joulukuuta 2011

Neljätoista vuotta aiemmin, tapaninpäivänä 2011, Suomea koetteli Hannu-myrsky. Se iski lauantaina 27.12.2011 voimakkaana erityisesti länsirannikolla ja Perämerellä, aivan kuten Hannes-myrsky myöhemmin.

Hannu-myrsky vei sähköt pahimmillaan noin 600 000 kotitaloudelta. Osa ihmisistä oli ilman sähköä viikkoja, mikä johti historiallisen laajoihin investointeihin sähköverkkoon. Yhdessä Tapani-myrskyn kanssa se luokitellaan yhdeksi Suomen tuhoisimmista myrskyistä mitattuna puustotuhojen ja sähkökatkojen määrällä.

Vahinkojen suuruusluokan vertailu

Verkkouutiset raportoivat Hannes-myrskyn aiheuttaneen pahimman sähkökatkosuurhäiriön sitten Hannu-myrskyn. Vaikka sähköttömien talouksien määrä jäi alle kolmannekseen vuoden 2011 lukemista, vahingot olivat silti merkittävät.

Hannes-myrskyssä sähköt katkesivat enimmillään 185 000 taloudelta, kun taas Hannu-myrskyssä luku oli 600 000. Molemmat myrskyt kuitenkin kaatoivat puita kymmeniätuhansia, mikä osoittaa ilmajohtoverkkojen haavoittuvuuden olevan edelleen relevantti ongelma.

Sähköverkon kehitys

Vuoden 2011 myrskyjen jälkeen Elenia investoi yli 1,6 miljardia euroa maakaapeleihin, mikä nosti maakaapelointiasteen 66 prosenttiin. Tämä selittää osittain sen, miksi Hannes-myrskyn vaikutukset jäivät pienemmiksi kuin Hannu-myrskyssä, vaikka tuulen voimakkuus olikin verrattavissa.

Ilmastollinen tausta ja nimien alkuperä

Molemmat myrskyt nimettiin Ilmatieteen laitoksen nimipäiväkalenterin mukaan. Hannes-nimi valittiin, koska Hannu oli jo käytetty vuonna 2011. Merkittäviksi myrskyiksi luokitellaan ne, jotka jättävät vähintään 100 000 taloutta sähköttömiksi tai aiheuttavat 0,5 miljoonaa kuutiometriä puustotuhoja.

Mitä myrskyn aikana tapahtui ja milloin?

  1. – Ilmatieteen laitos antoi ensimmäiset tuulenpuuska- ja myrskyvaroitukset länsirannikolle ja Perämerelle.
  2. – Myrskyhuippu iski täydellä voimalla. Sähköt katkesivat yli 185 000 taloudelta ja Elenian alueella kaatui 20 000 puuta.
  3. – Yli 60 000 taloutta oli edelleen ilman sähköä. Korjaustyöt viivästyivät tuulen ja lumisateen takia.
  4. – Vielä 9 000 asiakasta oli sähköttä uudenvuodenaattona. Fintraffic raportoi jatkuvia häiriöitä rautatieliikenteessä.

Mitä tiedetään varmuudella ja mikä on vielä epäselvää?

Varmistetut tiedot

  • Myrsky iski 27.12.2025 ja vaikutti sataan kuntaan
  • Länsirannikko ja Perämeri kärsivät pahimmin
  • 185 000 taloutta ilman sähköä aluksi, 9 000 vielä 31.12.
  • Elenian kustannukset 12–13 miljoonaa euroa
  • 20 000 puuta kaatui sähköverkkoalueella
  • Rautatie- ja lentoliikenne häiriintyivät

Epävarmat tai täsmentymättömät seikat

  • Tarkat tuulen nopeuden huippuarvot yksittäisillä havaintoasemilla
  • Myrskyn tarkka reitti ja paikalliset tuulenpuuskien vaihtelut
  • Yksittäisten kuntien kokonaiskustannukset
  • Puiden kaatumisen tarkka geografinen jakauma kuntakohtaisesti

Historiallinen tausta ja merkitys

Hannes-myrsky muodostaa jatkumon Suomen myrskyhistoriassa, joka sai merkittävän käänteen vuosien 2011 Tapani- ja Hannu-myrskyjen jälkimainingeissa. Tuolloin käyty keskustelu sähköverkon kestävyydestä johti lainsäädäntömuutoksiin ja verkkoyhtiöiden pakottaviin investointeihin maakaapelointiin.

Vain elämää kausi 16 – Artistit, jaksot ja katsojatiedot paljastaa, miten media seuraa suuria tapahtumia, mutta sääilmiöt vaativat erityistä asiantuntemusta. Hannes-myrsky toimi käytännön testinä sille, ovatko miljardi-investoinnit toimineet. Tulokset olivat ristiriitaisia: vaikka sähkökatkojen määrä jäi pienemmäksi kuin 2011, verkon haavoittuvuus osoittautui edelleen merkittäväksi riskiksi.

Myrsky nosti esiin myös kuntien varautumisen kysymykset. Satakunnan ja Pohjanmaan alueilla kunnalliset päivystykset joutuivat koetukselle, kun tiestöt tukkeutuivat ja pelastuslaitokset vastasivat kymmeniin puunkaatoihin.

Viralliset lähteet ja asiantuntijalausunnot

“Hannes-myrsky osoitti vakavan riskin: Suomen sähköverkko on liian haavoittuva.”

— STT Info, verkkoyhtiöiden tiedote

“Kyseessä on 2000-luvun 14. merkittävä myrsky, joka aiheutti historiallisia vahinkoja puustolle ja sähköverkoille.”

— Ilmatieteen laitos, merkittävien myrskyjen luokitus

“Olemme investoineet yli 1,6 miljardia euroa maakaapeleihin, mutta ilmajohtoverkkoja on yhä merkittävästi erityisesti haja-asutusalueilla.”

— Elenia, sähköverkkoyhtiö

Yhteenveto

Hannes-myrsky 27.12.2025 osoittautui vuoden 2011 Hannu-myrskyä muistuttavaksi laajaksi tuulivahingoksi, joka katkaisi sähköt lähes 200 000 taloudelta. Vaikka investoinnit maakaapeleihin hillitsivät vahinkoja verrattuna vuoden 2011 katastrofiin, myrsky paljasti edelleen sähköverkon haavoittuvuuden erityisesti puustoisilla haja-asutusalueilla. Korjaustyöt kestivät vuoden loppuun saakka ja nousivat kymmenien miljoonien eurojen kustannuksiin.

Usein kysytyt kysymykset

Onko Hannes-myrsky Suomen kovin myrsky koskaan?

Ei. Vaikka Hannes-myrsky oli vakava, vuoden 2011 Hannu-myrsky aiheutti laajemmat vahingot (600 000 sähkötöntä taloutta). Hannes luokitellaan 2000-luvun 14. merkittäväksi myrskyksi.

Milloin oli Hannu-myrsky?

Hannu-myrsky iski Suomeen lauantaina 27. joulukuuta 2011. Se seurasi Tapani-myrskyä ja aiheutti laajoja sähkökatkoksia erityisesti länsirannikolla.

Kuinka moni jäi ilman sähköä Hannes-myrskyssä?

Enimmillään 185 000 taloutta oli ilman sähköä. Vuodenvaihteeseen mennessä luku oli laskenut 9 000:aan, kun korjaustyöt jatkuivat haastavissa sääolosuhteissa.

Miten myrsky vaikutti liikenteeseen?

Myrsky aiheutti häiriöitä Fintrafficin rautatieliikenteessä ja pohjoisen lentoliikenteessä. Teille kaatuneet puut tukkivat väyliä erityisesti Satakunnassa ja Pohjanmaalla.

Miksi myrsky nimettiin Hannekseksi?

Ilmatieteen laitos nimeää myrskyt nimipäiväkalenterin mukaan. Koska nimi Hannu oli jo käytetty vuonna 2011, vuoden 2025 myrskylle valittiin nimi Hannes.

Oliko Hannes-myrsky ennustettavissa?

Kyllä. FMI antoi tuulenpuuska- ja myrskyvaroituksia jo edellisenä päivänä. Ennusteet osuivat oikeaan erityisesti länsirannikon ja Perämeren osalta.

Kuinka kauan sähkökatkot kestivät?

Osa asiakkaista sai sähköt takaisin jo samana iltana, mutta viimeiset vauriot korjattiin vasta 31. joulukuuta. Korjaukset viivästyivät tuulen ja lumisateen takia.

Joonas Matti Makinen Rantanen

Kirjoittajasta

Joonas Matti Makinen Rantanen

Julkaisemme päivittäin faktapohjaista sisältöä jatkuvalla toimituksellisella tarkistuksella.